cropped-hrsk601.jpg

 HELSINGIN RANSKALAIS-SUOMALAINEN KOULU 1956 – 2017

LYHYT HISTORIIKKI

Ranskankielinen leikkikoulu aloitti toimintansa Helsingin Kaivopuistossa vuonna 1947 Mlle Catherine Servén johdolla.

Puistokatu

Koulu oli suosittu ja sen oppilasmäärät kasvoivat vuosi vuodelta. Koulun vanhemmat ja koulun tarpeellisuudesta vakuuttuneet henkilöt perustivat 1949 Ranskalaisen Koulun Ystävät – Franska Skolans Vänner-yhdistyksen. Yhdistyksen tavoitteena ei ollut ainoastaan ranskankielisen lastentarhan ja alkeiskoulun tukeminen, vaan myös kunnianhimoisen kouluhankkeen toteuttaminen, jotta oppilaat voisivat jatkaa keskikouluun ja lukioasteelle.

Serve

Yhdistys keräsi erittäin tuloksekkaasti varoja erilaisilla tempauksilla Ranskan suurlähetystön tukemana. Ranskalaisen koulun ystävät perustivat yhdessä Suomi-Ranska yhdistyksen kanssa vuonna 1954 Ranskalaisen koulun kannatusosakeyhtiön, josta tuli koulun virallinen ylläpitäjä. Yhtiöön tuli osakkaaksi myös Ranskan valtio, joka osallistui merkittävällä tavalla uuden koulutalon rakennuskustannuksiin. Arkkitehti Aino Kallio-Ericsson sai tehtäväkseen suunnitella Helsingin kaupungin lahjoittamalle tontille uuden koulurakennuksen. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1956.

Laivurinkatu

Helsingin ranskalais-suomalainen yhteislyseo sai virallisen toimiluvan 24.5.1956. Oppikoulun perustaminen mahdollisti ranskalaisen leikkikoulun ja alkeiskoulun läpikäynneille oppilaille mahdollisuuden jatkaa ranskankielellä painotettua opetusta ylioppilastutkintoon saakka.

Syksyllä 1956 oppikoulun ensimmäinen luokka aloitti toimintansa vielä hyvin keskeneräisessä koulukiinteistössä Laivurinkadulla, ja lastentarha ja alkeiskoululuokat toimivat vielä syksyn Puistokatu 4:ssä.

Kannatusyhdistys sai valtionneuvostolta 28.12.1956 kokonaan uuden toimiluvan 4-luokkaisen kansakoulun perustamiseen. Helsingin ranskalainen alkeiskoulu aloitti toimintansa kevätlukukauden 1957 alussa uudessa koulutalossa ja samalla entisen alkeiskoulun toiminta loppui. Kannatusosakeyhtiö alkoi ylläpitää myös lastentarhaa, koska Mlle Servé ei halunnut enää johtaa sitä.

Jarmo Anttila

Koulun uudeksi rehtoriksi valittiin Jarmo Anttila, jonka ohjauksessa koulu kasvoi ja kehittyi seuraavien vuosikymmenten ajan. Vuonna 1964 koulu saattoi ”päästää korkeakouluihin” ensimmäiset ylioppilaat.

Koulun kannatusosakeyhtiö joutui kamppailemaan taloudellisten vaikeuksien kanssa. Oppikoulun lakisääteisen valtionavun, Helsingin kaupungin harkinnanvaraisen avustuksen ja Ranskan valtion lähettämien opettajien lisäksi kannatusyhdistys joutui hankkimaan erilaisin tempauksin tuloja velkojen maksuun ja koulun toiminnan ylläpitämiseksi.

Suomessa toteutettiin 70-luvulla erittäin laaja koulu-uudistus ja kaikkien yksityiskoulujen asema oli uhattuna. Koulun kannattajat joutuivat pohtimaan, miten koulun toiminta voitaisiin turvata uudessa peruskoulujärjestelmässä. Vertailukohtana käytettiin Venäläisestä koulusta tehtyä mietintöä.

Kannatusosakeyhtiön hallitus lähestyi 1974 Opetusministeriötä ja ehdotti työryhmän asettamista. Työryhmä päätyi suosittelemaan koulun toiminnan luovuttamista varoineen ja velkoineen Suomen valtiolle.

Seuraavien vuosien ajan kannatusosakeyhtiö kävi tiiviitä neuvotteluja valtion kanssa luovutussopimuksen sisällöstä ja Ranskan valtio neuvotteli Suomen valtion kanssa sopimuspöytäkirjasta, joka takaisi ranskan kielen ja ranskankielisen opetuksen säilymisen entisellään. Opetusministeriössä viimeisteltiin laki- ja asetusesitykset Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta.

valtionneuvostossaLuovutussopimus ja hallitusten välinen sopimuspöytäkirja allekirjoitettiin valtionneuvoston juhlahuoneistossa 8.6.1977. Sopimus astui voimaan 1.8.1977 samaan aikaan kun Helsingin kaupunki siirtyi peruskoulujärjestelmään.

Koulun vanhemmille päätös merkitsi lukukausimaksujen, kouluruokailu- ja koulutarvikemaksujen poistumista. Päätös mahdollisti myös joidenkin aineiden opettamisen ranskaksi peruskoulun 5-8 luokilla.

Arkadiankatu

Koulun oppilasmäärien kasvun johdosta Laivurinkadun koulukiinteistö alkoi käydä pieneksi. Kun Helsingfors svenska samlyceum muutti Arkadiankatu 24 sijaitsevasta vanhasta koulukiinteistöstä muualle, niin sinne voitiin siirtää Laivurinkadulta muutamia luokkia jo vuonna 1977 ja kaksi vuotta myöhemmin koulun koko yläaste ja lukio. Valitettavasti koulu ei saanut haltuunsa koko rakennusta, vaan se jouduttiin jakamaan Helsingin kauppakorkeakoulun ja Svenska Handelhögskolanin kanssa.

Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun oppilasmäärä jatkoi kasvuaan ja esikoulu, ala- ja ylä-aste muotoutuivat kolmisarjaiseksi ja lukio kaksisarjaiseksi. Oppilasmäärän kasvun seurauksena sekä Laivurinkadun että Arkadiankadun koulukiinteistöt kävivät ahtaiksi. Laivurinkadun koulun esiluokat toimivat 1980-luvun lopulla aamu- ja iltavuorossa tilanahtauden vuoksi. Ystävien ylläpitämä leikkikoulu ja osa esikoululuokista jouduttiin sijoittamaan entisen Teatterikorkeakoulun kiinteistöön Eirassa. Useassa eri osoitteessa toimiminen oli koulun arjen kannalta hankalaa, ja niinpä 1990-luvun alussa koulun johtokunta alkoi aktiivisesti etsimään koululle uusia tiloja.

Munkkivuoren yhteiskoulu ja sen toimintaa jatkaneet Munkkivuoren yläaste- ja lukio toimivat Raumantien koulurakennuksessa yli 30 vuotta. Kiinteistön omistus siirtyi Helsingin kaupungilta valtiolle vuonna 1991, ja keskustelu Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun mahdollisesta sijoittamisesta Munkkivuoreen käynnistyi.

Munkkivuori image

Arkkitehti Toivo Korhosen vuonna 1958 suunnittelema koulurakennus edusti asiantuntijoiden mukaan ”aikansa modernia arkkitehtuuria parhaimmillaan[i].”

Rakennushallitus valitsi peruskorjauksen ja lisärakennuksen suunnittelijaksi arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy:n.

Lähes 17 vuotta hajautettuna toiminut koulu muutti 11.8.1994 Laivurinkadun ja Arkadiankadun kouluilta uusiin, yhteisiin tiloihin Munkkivuoreen. Koulu vihittiin virallisesti käyttöön 27.9.1994.

Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana koulun hallintoa on kehitetty autonomisemmaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella eräiden valtion oppilaitosten johtokunnista (2011) säädettiin myös Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun johtokunnan tehtäviä. Keskeisimmät muutokset koskivat laissa ja asetuksissa olevien määräyksien perkaamista johtosäännöstä ja johtokunnan ja rehtorin tehtävänjaon selkeyttämistä siten, että rehtorille siirtyi selkeästi koulun operatiivinen johto. Käytännössä rehtori vastaa virkanimityksistä- ja eroista ja hankinnoista, joista hän päättää lakien, asetusten ja määräysten mukaisesti.

Koulun tehtävästä ja toiminta-ajatuksesta määritellään kesäkuussa 2011 johtokunnan hyväksymässä  johtosäännössä  seuraavaa:

« KIELITAITOISENA MAAILMALLE

Helsingin ranskalais-suomalainen koulu on erityisen koulutustehtävän saanut valtion kielikoulu, jossa laaja-alainen opetus painottaa monikielisyyttä, avointa mieltä, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutustaitoja. Koulu pyrkii korkeaan sivistystasoon turvallisessa oppimisympäristössä ja perehdyttää ranskan kieleen sekä ranskankieliseen kulttuuriin. Koulu toimii oman alansa täydennyskoulutuksen ja kulttuurivaihdon valtakunnallisena oppimiskeskuksena. »

HRSK

KATSAUS NYKYHETKEEN

Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun 60-vuotisjuhlia vietetään huhtikuussa 2017.

Koulu on viimeisen 60-vuoden aikana antanut tuhansille oppilaille kaksikielisen suomalaisen opetussuunnitelman mukaisen maksuttoman ja korkeatasoisen opetuksen esikoulusta lukioon. Koulun oppilaat ovat menestyneet erinomaisesti erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä vertailuissa ja ylioppilaskirjoituksissa.

ALKU2

Helsingin ranskalais-suomalainen koulu on tarjonnut yhtenäiskouluna turvalliset puitteet oppilaiden kasvulle ja kehittymiselle suvaitsevaisessa kansainvälisessä ilmapiirissä. Koululle on ominaista erinomainen yhteishenki, joka kasvaa ja vahvistuu kansainvälisten opintomatkojen ja yhteistyöprojektien myötä.

Koulumme on lähettänyt maailmalle kielitaitoisia, kansainvälisyydelle avoimia nuoria, jotka ovat hyötyneet ja hyödyntäneet monella tapaa erinomaista ranskan kielen ja kulttuurin tuntemustaan.

Koulu tekee entistä läheisempää yhteistyötä Ranskan suurlähetystön ja Ranskan Instituutin kanssa ranskan kielen ja ranskankielisen kulttuurin tuntemuksen edistämiseksi myös kouluyhteisön ulkopuolella.

Helsingin ranskalais-suomalainen koulu on löytänyt oman paikansa pääkaupunkiseudun koulujen joukossa erityistehtävän saaneena valtion kielikouluna. Vuonna 2016 uudistetun opetussuunnitelman myötä koulu perehdyttää vastaisuudessakin oppilaat ranskan kieleen ja ranskankielisen kulttuurin tuntemukseen ja antaa heille erinomaiset jatko-opintomahdollisuudet niin Suomessa kuin Suomen rajojen ulkopuolellakin.

Helsingissä, 19.4.2017, rehtori Kari Kivinen

kauppaleikki.jpg

 

 

Lähteet:

Ecole elementaire francaise 1947-1956, 2001, Helsinki (ISBN 952-91-3260-3)

Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 1956- 1981, Helsinki 1981 (ISBN 951-99316-3-5)

Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun johtosääntö

Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun arkistot.

www.hrsk.fi

[i] Projektiuutiset, 4/2004

HRSK henkilökunta, lukuvuosi 2016-2017

HRSK henkilökunta, lukuvuosi 2016-2017